Kuinka aidosti hyödyllistä käyttäjätutkimusta tehdään?
insight
2016-11-21
Anna Haverinen

Kuinka aidosti hyödyllistä käyttäjätutkimusta tehdään?

Onko asiakas aina oikeassa? Miten tehdä tutkimusta, joka on aidosti hyödyllistä digitaaliselle palvelullesi?

Miten tunnistaa tutkimus, joka on aidosti hyödyllistä projektillesi? Tässä artikkelissa valaisemme usein väärinymmärrettyä, mutta äärimmäisen tärkeää digitaalisen palvelukehityksen aluetta.

Sovelluskehityksen kanssa tekemisissä olleet tietävät, miten tärkeää käyttäjien kuunteleminen on. Käyttäjätutkimus on lähes aina läsnä prosessissa jossakin muodossa – ansaitusti. Hyvän tutkimuksen tulisi perustua sekä tarpeiden tunnistamiseen että liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Pelkkien mielipiteiden kysyminen on harvoin hedelmällistä (ja käyttäjät harvoin osaavatkaan sanoa suoraan, mitä todella haluavat). Sen sijaan erilaisten hypoteesien testaaminen tuottaa huomattavasti käyttökelpoisempaa dataa.Parhaat tutkimuskysymykset pyrkivät usein vastaamaan siihen, lähestyvätkö käyttäjät palveluasi tai sen osia olettamillasi tavoilla. Haastamalla ennakkokäsityksesi yleisöstäsi tulet todennäköisesti löytämään solmukohtia, jotka olisivat muutoin menneet ohi silmien.

Parhaat tutkimuskysymykset pyrkivät usein vastaamaan siihen, lähestyvätkö käyttäjät palveluasi tai sen osia olettamillasi tavoilla. Haastamalla ennakkokäsityksesi yleisöstäsi tulet todennäköisesti löytämään solmukohtia, jotka olisivat muutoin menneet ohi silmien.

Käyttäjätutkimuksen koulukuntien määrä on laaja. Usein järkevää ei ole kuitenkaan pyrkiä löytämään vain yhtä "parasta" lähestymismallia – sen sijaan jotkut lähestymistavat toimivat paremmin erilaisissa konteksteissa. Joskus verkkokysely tai syvähaastattelut ovat avain onneen, toisenlaisissa tapauksissa taas on järkevää kirjata käyttäjien havaintoja päiväkirjamaisesti pidemmältä ajanjaksolta. Toisinaan taas käyttäjän polkua palvelussa seuraava heatmap kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Eikö käyttäjätutkimus ole järkyttävän kallista?

Yleinen olettamus on, että käyttäjätutkimus vaatii suurta ajallista ja rahallista panostusta. Tämä ei ole kuitenkaan täysin totta: monissa tapauksissa tutkimuksen ei tarvitse olla kokoluokaltaan massiivinen. Suuressa osassa projekteja alustava käyttäjätutkimus voidaan tehdä kätevästi osana muuta suunnitteluprosessia. Huomattavasti tärkeämpää on käyttäjän näkökulmien etsiminen ja päivitys läpi koko palvelukehityksen. Valtavien yksittäisten ponnistusten sijaan käyttäjätutkimus on syytä leipoa osaksi koko palvelunkehitysfilosofiaa.[caption id="noway" align="alignnone" width="530"]

noway

Asiakas, joka on juuri saanut kuulla miten tehokkaasti hyödyllistä käyttäjätutkimusta voidaan tehdä.[/caption]Tutkimuksen koko määrittyy muun muassa seuraavien asioiden perusteella:

  • Tutkimmeko konseptia vai jo olemassa olevaa palvelua?
  • Liittyykö tutkimus palvelun MVP-versioon vai pidemmällä olevaan versioon?
  • Miten yksityiskohtaista tietoa haluamme käyttäjäpoluista?
  • Sisältääkö palvelu asioita, joita joudutaan korjaamaan tai suunnittelemaan uudelleen uusien liiketoiminnallisten tavoitteiden vuoksi?
  • Käytetäänkö palveluasi paikallisesti vai maailmanlaajuisesti?

Näiden kysymysten vastaukset antavat paitsi vihiä tutkimuksen laajuudesta, myös siihen parhaiten sopivista metodeista.

Mikä metodi sitten sopii tutkimukseeni parhaiten?

Riippuu siitä, mitä haluat saada selville. Verkkokyselyt ja tilastolliset menetelmät ovat usein kustannustehokkain tapa tutkia sitä, ymmärtävätkö käyttäjät sovelluksen tarkoituksen ja käyttävätkö he sitä haluamillasi tavoilla. Näiden metodien tuottama data on enimmäkseen kvantitatiivista, mikä on erittäin käyttökelpoista vaikkapa käyttäjien demografioista puhuttaessa. Vastaavasti design-antropologia sukeltaa syvemmälle käyttäjien psyykeeseen yhdistämällä tilastollista dataa kvalitatiivisiin haastatteluihin. Tämä vie aikaa, mutta tuottaa monipuolista ja syvällistä tietoa yleisöstäsi. Tilastollisen datan edut ovat erilaiset kuin kvalitatiivisen, minkä vuoksi molempien yhdistäminen on usein viisasta. Pelkät numerot jättävät usein arvailujen varaan sen, miksi käyttäjillä on tiettyjä taipumuksia – siinä missä pelkkään laadulliseen tietoon luottaminen johtaa helposti liian nopeisiin ja vääriin johtopäätöksiin.

Onko käyttäjä aina oikeassa?

Kyllä ja ei. Mikäli pyrit ottamaan huomioon jokaisen pienen ehdotuksen jonka käyttäjäsi mainitsevat, on lopputuloksena nopeasti ominaisuuksien sekamelska. Käyttäjäsi eivät todennäköisesti ole käyttökokemuksen ammattilaisia, eikä heidän näkemyksiään tule lähestyä suorina ohjeina.Koska muutoksia sitten pitäisi tehdä? Se on viime kädessä sinun ja tiimisi päätettävissä. Usein käyttäjien ajatukset eivät tarjoa suoraa oikotietä onneen, mutta ovat korvaamattomia ikkunoita heidän ajattelutapoihinsa ja kokemuksiinsa. Tämä on täysin keskeistä pitkän tähtäimen strategioiden suunnittelussa ja käyttäjäprofiilien luomisessa.

Laadukkaassa käyttäjätutkimuksessa ei ole koskaan kyse pelkästään yleisön ehdotusten toteuttamisesta. Sen sijaan tavoitteena tulisi olla rivien välistä lukeminen: mitä käyttäjäsi todella yrittävät ilmaista siinä aina onnistumatta? Näiden tulkintojen kautta voit parhaimmillaan tarjota yleisöllesi asioita, joita he eivät vielä edes tiedä tarvitsevansa.

Voisiko sinun liiketoimintasi hyöytä käyttäjätutkimuksesta? Ota meihin yhteyttä ja keskustellaan lisää!

Anna Haverinen

Palvelu- ja käyttäjätutkimuksen ekspertti Anna pitää huolen siitä, että suunnittelu tapahtuu ihmiset edellä. Vapaa-ajalla digitaalisen kulttuurin tohtori nauttii pyöräilystä, remontoinnista ja scifi-elokuvista – huonoistakin sellaisista.

About the author

Anna Haverinen

Latest Blog Posts

Read all Posts