Digitaalisen ekosysteemin taustalla pyörivät järjestelmät ovat yritysten toiminnan selkäranka, joka vaatii ennen pitkää uudistusta liiketoiminnan kehittyessä ja maailman muuttuessa. Millä filosofialla järjestelmiä kannattaa rakentaa, jotta ne kiihdyttävät tehoa ja palvelevat tarpeita mahdollisimman pitkään?
Tässä artikkelissa jaamme tärkeimpiä havaintoja, joita olemme oppineet aiheeseen liittyen omissa projekteissamme.
Järjestelmäuudistuksia ei yleensä kaada niinkään väärä teknologia, vaan arkkitehtuuri, joka ei pysy liiketoiminnan perässä. Kun järjestelmä alkaa ohjata toimintaa sen tukemisen sijaan, ollaan usein jo myöhässä.
Useimmat uudistushankkeet alkavat tilanteesta, jossa järjestelmä toimii teknisesti, mutta ei enää strategisesti. Se on sidottu vanhoihin rakenteisiin, integraatiot ovat sirpaleisia, ja uudet tarpeet vaativat raskaita muokkauksia. Jokainen lisäys kasvattaa monimutkaisuutta, ei kyvykkyyttä. Kun järjestelmä ei taivu, liiketoiminta sopeutuu järjestelmään – ei toisinpäin.
Jotta tämä saadaan korjattua, on arkkitehtuuriin suhtauduttava laajemmin kuin pelkkänä teknologiavalintana: kokonaisuuden on tuettava muutosta myös rakenteellisesti. Aidosti kestävä arkkitehtuuri ei pyri ratkaisemaan kaikkea kerralla, vaan tarjoaa joustavan pohjan uusien palvelujen kehittämiselle ja käyttöönotolle asteittain.
Tämä on olennaista, koska näin jokainen osaratkaisu jättää tilaa käytännön testaukselle ja sen pohjalta tehtäville päätöksille. Lisäksi organisaation ihmisten on helpompi sopeutua uudistuksiin askel kerrallaan. Versionhallinta, mikropalvelut, kontitetut ympäristöt ja avoin lähdekoodi pitävät muutoksen hallittavana.
Tekninen velka ei synny siitä, että järjestelmä on vanha, vaan siitä, ettei sitä ole alun perin rakennettu muuttumaan. Järjestelmää uudistaessa on hyvä muistaa, että vanhaa logiikkaa ei aina tarvitse purkaa heti. Vaikka järjestelmän osaa ei voitaisi vielä korvata, se voidaan rajata ja eristää muusta järjestelmästä hallitulla tavalla. Tältä pohjalta parannukset legacy-järjestelmään eivät ole pelkkiä laastarointeja, kunhan ne tehdään osana selkeää roadmapia eikä irrallisena toimenpiteenä.
Tämä on vain yksi tapa havainnoillistaa siitä, kuinka tärkeää järjestelmäuudistuksessa on tehdä päätöksiä sen pohjalta, mitä ne merkitsevät kokonaisuudelle sekä lyhyessä että pitkässä juoksussa. Muita esimerkkejä: integraatiot eivät ole liima, jolla yhdistellään erillisiä järjestelmiä jälkikäteen, vaan arkkitehtuurin perusta, joka mahdollistaa järjestelmän laajenemisen. Dokumentoitu rajapintalähtöinen lähestymistapa ei ole vain hyväksi havaittu tekninen käytäntö, vaan konkreettinen keino rakentaa järjestelmää, jota voi ylläpitää ja kehittää vaikka tekijä vaihtuisi matkan varrella. Avoimet rajapinnat ja selkeä tietomalli eivät vain lisää teknistä läpinäkyvyyttä, vaan tekevät myös liiketoiminnan datasta helpommin uudelleenkäytettävää.
Toisin sanoen: tarkoituksenmukaisuus on viime kädessä suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa siihen miksi yksi järjestelmä kestää aikaa ja toinen ei.
Yksi järjestelmäuudistuksen tärkeimmistä kysymyksistä on valinta räätälöidyn ratkaisun ja valmisohjelmistojen välillä. Kumpi kestää paremmin aikaa?
Valmisohjelmisto voi tarjota nopean tien käyttöönottoon, mutta samalla se tuo sisäänrakennetun riippuvuuden toimittajan rytmiin ja valintoihin. Kun toimittaja päivittää tuotettaan, asiakkaan on mukauduttava mukana – myös silloin, kun oma liiketoiminta vaatisi toisenlaista kehityssuuntaa. Räätälöity ratkaisu voi sitä vastoin tarjota täyden hallinnan, jos se on rakennettu vaiheittain iteratiivisesti, avoimin rajapinnoin ja skaalautuvaan arkkitehtuuriin nojaten.
Kumpikaan vaihtoehto ei ole automaattisesti parempi. Investointia arvioidessa kannattaa kuitenkin ottaa riittävissä määrin huomioon se, paljonko organisaation päätösvalta ja hallinta pitkän aikavälin kehityksen suhteen painaa vaakakupissa.
Hyvä arkkitehtuuri ei tee järjestelmästä valmista, vaan valmiin muuttumaan. Se on organisaation näkymätön mutta kriittinen infrastruktuuri – ja juuri siksi se kannattaa tehdä yhteistyössä tahon kanssa joka ymmärtää syy-seuraussuhteita mahdollisimman laaja-alaisesti.
Onko järjestelmäuudistus yrityksellesi ajankohtainen aihe? Ota yhteyttä – asiantuntijamme auttavat sinua kartoittamaan parhaat etenemismahdollisuudet.
